Martti Takalo:

Vuosi

Vuosi siitä kun souti hän pois,

astui veneeseen rannalla virran.

Hymyänsä emme enää nähneet,

vain minä laulunsa ja neuvonsa kuulin.

Laulussaan hän vielä minua opetti,

ja sopuisasti elämään kehotti.

Niin saattelimme hänet poveen maan,

kuin pyysi hän, oikein matkaan saattakaa.

Minulleko vain jäi tuo usko pyhä,

voiton merkki, joka kaikille kertoa pitäisi.

On rakkaimpamme joukossamme yhä,

miten muillekin sen perille nyt saisi.

Hän elää, seisoen pyhäkössä paikallaan,

pyytäen meitä kanssaan rukoilemaan.

Itkee hän siellä, minne ette näe,

rukoillen meidän puolestamme Häntä,

joka tietämme käy aina ohjaamaan,

se hänen laulussaan oli päättymätön säe.

Takaisin sivulle Lyriikka