Tuli sade rankka

Elsa Partala:

Hanhisuanto piirtää kuvaa narsistista

Tuli Sade Rankka

Kari Hanhisuanto

Nordbooks 2013

Kari Hanhisuannosta on kehkeytynyt oikea kirjailija, sillä tämä kirja on häneltä jo seitsemäs. En ole lukenut hänen kaikkia kirjoja, mutta ne kirjat, jotka olen lukenut, lunastavat paikkansa kaunokirjallisina teoksina. Lauserakenteet ovat kehittyneet ja aiheet ennen kaikkea ovat kiinnostavaa luettavaa.

Tämä kirjaa kertoo narsismista, siitä miten ihminen voi olla yhtä aikaa sekä hyvä että paha. Hanhisuanto on kirjan loppuun laittanut jälkisanat jossa hän kertoo päällisin puolin mitä narsismi on. Jälkisanoissa hän ilmoittaa myös, etteivät kirjan tapahtumat ja henkilöt kerro hänen omasta elämästään eli ovat täysin mielikuvituksen tuotetta. Vaikka kuinka näin vakuutetaan, aina on ihmisiä, jotka rinnastavat kirjailijan tuotannon sivuavan omaa elämää. Ajatukset siilautuvat kirjoittajan aivojen kautta, joten jotain kirjailija aina jättää itsestään tekstiin vaikka teksti olisi fiktiota. Kunnioitan Hanhisuantoa myös siitä, että hän jaksaa työnsä ohella kirjoittaa näin raskaista aiheista ja ottaa asioista selvää. Kirjoittamisen pohjatyö, asioiden tutkiminen, jotta virheiltä säästytään, vie usein yllättävän paljon aikaa.

Tuli sade Rankka alkaa hääseremonialla. Jo ensimmäisessä lauseessa kirjailija luo jännitteen tuleville tapahtumille: ”Ulla säpsähtää Mendelssohnin Häämarssin ensimmäisten sointujen tulvahtaessa hyväilemään kirkossa istuvien korvia.” Miksi Ulla säpsähtää? Eikö morsiamen pitäisi olla täysin levollinen onnen huumassaan? Samoin heti alkujaksossa kylvetään epäilyksen siemen morsiamen isän kautta lukijan mieleen. Miksi isä ei hyväksy tulevaa vävyään, Timoa? Onko Timossa jokin asia, jonka isä näkee mutta jota Ulla rakastuneena ei huomaa. Häävieraiden joukossa on myös outoja henkilöitä, jotka kiinnittävät Ullan huomion, mutta hän ei näe heissä mitään vaaran merkkejä. Ihailen aina kirjailijoita, jotka osaavat heti alussa napata lukijan mielenkiinnon pihteihinsä.

Ullan ja Timon avioliitto saa jo hääyönä yllättäviä piirteitä, mutta Ulla antaa asioiden olla ja kuvittelee että elämä muuttuu tavanomaisemmaksi arjen tultua. Koska narsistinen Timo osaa olla myös täydellinen aviomies, ei kirjan päähenkilö huomaa mihin ansaa on joutunut. Välillä teksti muuttuu ehkä hieman luettelomaiseksi kun piirretään kuvaa narsistista ja näkökulma horjahtelee, mutta ansiokkaasti Hanhisuanto piirtää lukijan mieleen tyypillistä kuvaa narsistista. Mietin kirjaa lukiessani miksi naiset usein antavat kohdella itseään huonosti? Onko naisilla jokin alitajuinen luulo, että he voivat muuttaa jopa sairauden kulun jos vain jaksavat kestää tylyä kohtelua piilottelemalla vammojaan ja valehtelemalla asioiden oikean laidan. Vai onko se häpeä, joka saa tekemään noin? Olen epäonnistunut, huono vaimo, äiti, ihminen.

Tuli Sade Rankka on kirja, joka kannattaa lukea sillä kirjailija on uskaltanut tarttua aiheeseen, josta en ole aikaisemmin lukenut kaunokirjallisesti kirjoitettuna. Hanhisuannon edelliset kirjat ovat myös aiheiltaan erikoisia, sillä hän tarttuu niissäkin meitä kaikkia lähellä oleviin kipeisiin aiheisiin ja näyttää miten aiheita voi käsitellä vääntämättä silti rautalankaversioita, lukijalle jää tilaa oman mielikuvituksen käyttöön.

7.9.2014

Takaisin sivulle Lukurinki/Kirjaesittelyt