Keisarin varjo

Anna Kyrö:

Varjossa kypsyvä räjähdys

Kari Sallamaa: Keisarin varjo

Nispero Oy, 2017.

Kirjastosta kannattaa etsiä muitakin kuin kuukauden sisällä ilmestyneitä teoksia, joiden varauslistalla saatat saada odotusnumeron 386 tai vieläkin suuremman.

Tällainen, historiallisesta aiheestaan huolimatta hyvin ajankohtainen teos on Oulun yliopiston kirjallisuuden dosentin Kari Sallamaan romaani Keisarin varjo. Sen puolifiktiiviset tapahtumat sijoittuvat Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian pää- ja residenssikaupunkiin Wieniin 1900-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppaa odottavat suuret mullistukset hautuivat näennäisen pysähtyneisyyden varjossa.

Vähitellen kypsyvää räjähdystä ennakoidaan kolmen onnettoman rakkaustarinan kautta. Habsburg-sukuun kuuluva vanha keisari Frans Joosef muistelee hankalaa ja kaunista Sissiään. Romaanissa Frans Joosefille annetaan kokeneen ja viisaan mutta jo dementoituvan vanhuksen

ääni, kun hän itselleen puhuessaan muistuttaa päivänpolitiikan ylittävistä totuuksista. Ne koskevat rauhan säilyttämisen mahdollisuuksia: sota on tuhlausta, vastustajaa ei saa nöyryyttää liikaa, sopimuksia ei saa käyttää väärin.

Toinen rakkaustarina – jos sitä nyt siksi voi sanoa – koetaan kaupungin kauneimman naisen, seurapiirisyöjättären, sosiaalisessa portaikossa pienoisen askelman nousseen talousupseerin rouvan ja tälle rahaa kuskaavan pankkiiriliikkeen juutalaisen juoksupojan välillä.

Kolmas – rakkaustarinana vieläkin kyseenalaisempi – on asemaansa varmistelevan talousupseerin ja hänen virallisen puolisonsa välinen nihkeä aviosuhde.

Suhteet ovat tylyydessään, kiihkeydessään, hyväksikäytössään ja suoranaisessa sado-masokismissaan vertauskuvia laajempien ihmisryhmien suhteille. Asetelman kautta kerrotaan tuolloisen Euroopan ja Venäjän hallitsijasukujen valtapyrkimyksistä, kansallisista ristiriidoista,

juutalaiskysymyksestä, kulttuurivirtauksista, teollisuuden ja kaupan merkityksestä kehityksessä, vanhan maailman murenemisesta.

Sallamaa sijoittaa romaaninsa lehdille tässä vaiheessa vielä sivuhenkilöinä nuoren epäonnistuneen koristemaalarin, jonka nenän alla on pieni räkäsuti, tuuheaviiksisen aasialaisen näköisen miehen ja Kroatian itsenäisyydestä haaveilevan automekaanikon, jonka mielessä käy, minkälaista olisi elämä marsalkkana.

Mitä sitten tapahtuu, onkin tuntemaamme historiaa. Romaanin merkitys ei pysähdy tähän. Kummallisella tavalla tuo varjoissa hautuva muutos tuo mieleen nykyhetken.

Takaisin sivulle Lukurinki/Kirjaesittelyt