Sikermä joulurunoja
Toini Marjamaa:
Jouluenkeli
Laitan koristeita joulukuuseeni
matkamuistoja eri maista.
Parhaalle paikalle ripustan
rakkaimman koristeeni.
Vihreän silkkipaperin peittämä
vanerinpalanen, ajan haalistama
keskellä hymyilevä enkeli
vie vuosikymmenten taa.
Pieni tyttö lumisella pihalla
pohtii tärkeitä asioita.
Joulu on tullut, mistä se tulee
minne se menee?
Asuuko se Väylän takana,
siellä loistavat valot?
Hänen ympärillään
on pimeää. On sota,
sanoo äiti, valoja ei saa näkyä.
Pelkääköhän sota pimeää?
Ei joulu voi asua
sodassa ja pimeässä.
Lumikiteet välkkyvät
Taivaanvalkeitten tulisoihdut
lehahtavat vaaran takaa
hulmuavat ja rätisevät.
Pieni tyttö katselee taivaalle.
Siellä, leiskuvien valojen
takana, siellä asuu joulu
Seimenlapsen ja enkelien luona.
Takassani
loimottaa tuli
kuusen oksilla palavat kynttilät.
Enkeli kuusenkoristeen keskellä
ojentaa kätensä, hymyilee.
Sama joulunsana
Jouluaaton illansuussa
suunniteltiin porukalla:
Lähdetäänkö Joulukirkkoon
ani varhain aamusella.
Äiti-vanha hiljaa istui
kuunteli ja virkkoi viimein.
Jokohan ois vuoro minun
Joulunsanaa kuulemaan.
Ikää kertynyt on paljon,
voi jo olla joulu viimeinen.
Eihän ennen piikatyttö
Joulukirkkoon joutanut.
Kulkusien kilistessä
navettaan on astellut.
Sinne tie myös mökinvaimon
Jouluaamuin johtanut.
Jouluaamun hämärissä
matkaan sitten lähdettiin.
Aikaisinkin mielestämme
kirkkotielle jouduttiin.
Kirkko nyt jo täpötäynnä
-- vanhus sentään tuolin sai.
Kotikirkossa hän sitten
Joulunsanaa kuulla sai.
Virret kaikui, liekit loisti
kynttilöistä alttarin.
Vapahtajan syntymästä
kirkko, hohti, säteili.
Mutta kirkon portin eessä
kuljettaja yksinään
radiosta sanan kuuli
Jouluvirret veisaili.
Hän ei kirkkoon ehtiessään
eteiseenkään mahtunut.
Sama Joulunsana kaikkialla,
Nurmon kirkossa kuin
myös Ylitorniolla.
Tähtien viesti
Syyskuun lämpimänä iltana
syttyivät taivaalle
ensimmäiset kalpeat tähdet
kesä on mennyt.
Maa hehkuu väriloistossaan.
Itämaan tietäjät, kuninkaat
tutkivat samoja tähtiä
kauan sitten
he etsivät ennusmerkkejä
tulevista tapahtumista.
He tekivät suurimman löytönsä
kuningastähti oli syntynyt.
Tietäjät lähtivät matkaan
tervehtimään kuningasta
ennustettua maailman valtiasta.
Emme tiedä mistä he lähtivät
kauanko matka kesti
matkaopas oli luotettava
se johdatti Itämaan tietäjät
Betlehemiin, Daavidin kaupunkiin.
Kuningastähti loisti seimen yllä
vastasyntyneelle kuninkaalle
Maailman vapahtaja sai ensimmäiset
lahjansa Itämaan tietäjiltä, kuninkailta ja
tervehdyksen lampaiden paimenilta.
Eivät aavistaneet tietäjät
kuinka arvokkaan vastalahjan
koko ihmiskunta tulisi saamaan.
Viaton seimen lapsi antoi
meidän puolestamme henkensä.
Pohjoisen taivaalle tähdet syttyvät
syksyn himmeinä öinä
ne viestittävät ilosanomaa
Joulu on tulossa, ihme.
Vapahtajan syntymä on lähellä.
.