Saara Heikkinen:

Aistit

Vanhana aistit taantuvat

kirjaimet kuluvat pois

heinäsirkat katoavat

korvissa soi tauottomat

Kivut ja kolotukset

ne eivät mihinkään katoa

itse tuntee

kun reuma repii

toiset kuulevat

kun nivelet naksuvat

Kosketuksen kaipuu

se vasta tuntuu mikä ei tunnu

vanhanakin vielä muistaa

Vanhana tuntee

ja muistaa

enemmän kuin koskaan

Takaisin sivulle Lyriikka