Toini Marjamaa:

Sammakkoprinssi

Eräänä valoisana kesäyönä heräsin talon sisältä kuuluvaan ääneen. Joku tuntui liikkuvan, ääni läheni makuuhuonettani. Mietin kuumeisesti, olinko jättänyt mahdollisesti jonkin talon neljästä ovesta sulkematta, tiesin olevani yksin, eikä minkään tai kenenkään pitänyt liikkua sisällä. Tömpsähtelevät askeleet tulivat lähemmäksi ja lähemmäksi, pysähtyivät viimein vuoteeni viereen. Käänsin päätäni ja raotin vähän silmiäni. Makuuhuoneen lattialta, vuoteeni vieressä minua katseli isokokoinen sammakko. Toivoin näkeväni harhoja ja suljin silmäni. Oli aivan äänetöntä. Viimein raotin silmiäni uudestaan. Yövieraani ei ollut kadonnut mihinkään, tuijotti vain minua suurilla mulkosilmillään.

Mietin vähän aikaa keinoa, millä saisin vieraani lähtemään suosiolla ulos. Lopulta nousin ylös, sammakko siirtyi vähän syrjään. Yritin pyytää kauniisti sitä palaamaan ulos, mutta pyyntöni ei tehonnut. Viimein päätin käyttää pakkokeinoa. Hain luudan ja kihvelin, sain jotenkin ujutettua hämmentyneen otuksen kihvelille ja yritin viedä ulos. Yritys kaatui valtavaan loikkaan, johon vain pitkäraajainen sammakko pystyy. Se katosi tietokonepöytäni takana olevan johtokimpun sekaan. Piti keksiä ovelampi tai inhottavampi keino, paljain käsin en kuitenkaan pystynyt siihen koskemaan. Avasin ensin makuuhuoneen ikkunan, hain kookkaan pyyhkeen, vedin pöydän pois seinustalta ja pyydystin vieraani pyyhkeeseen ja lähdin viemään sitä avoimen ikkunan kautta ulos. Niljakas otus kiemurteli ja potki, roikkui lopulta enää yhdestä koivesta otteessani. Viime hetkellä sain heitetyksi mahdollisen kosijani ulos ikkunasta.

Jälkeenpäin olen kuvitellut, mitä olisi tapahtunut, jos olisin ulosheiton asemasta ottanut sammakon syliini ja suudellut sitä. Olisiko makuuhuoneessani seissyt nuori, uljas prinssi, töyhtöhattuineen ja miekkoineen, tarjoten minulle kruunua ja puolta valtakuntaa. Todennäköisesti kuitenkin hän minut nähtyään olisi vapaaehtoisesti hypännyt ikkunasta ulos ja kadonnut ”seitsemän vuoren ja seitsemän lammen” takaiseen valtakuntaansa.

Varmuuden vuoksi tarkastan nykyisin, että kaikki neljä oveani ovat yöksi lukittuina.

Takaisin sivulle Proosa