Pääkirjoitus




Ringin 45-vuotisjuhla ja antologian Jälkiä julkistamistilaisuus 25.10.2018


Hyvät juhlavieraat, kirjallisuuden ystävät, rinkiläiset!


Juhlistamme tänään kahta saavutusta, Kirjoittajaryhmä Ringin 45-vuotista taivalta ja uunituoretta antologiaamme Jälkiä.

"Elämä lyhyt, taide pitkä", sanotaan. Keski-ikäinen kirjoittajayhdistys on kuitenkin harvinaisempi ilmiö kuin keski-ikäinen ihminen. Rinki mainitaan usein Lapin pisimpään yhtäjaksoisesti toimineena kirjoittajayhdistyksenä. Syntymäpäivänä, jota vietämme nyt sekä työn että työn tulosten merkeissä, on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on ollut kestävyyden salaisuus ja kuinka luodaan edellytyksiä toiminnan jatkumiselle eteenpäin.

Rinki ei ole iso yhdistys. Ulkoiset toimintaedellytykset, joista tärkein on kokoontumispaikka, ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Viime vuosina kotipaikaksemme on vakiintunut Kemin kulttuurikeskus: kirjasto kokouspaikkana ja epävirallisena kohtaamispaikkana sekä Kivalo-opisto jatkuvana opiskeluympäristönä. Molemmille toimintamme mahdollistajille lämpimät kiitokset myönteisestä suhtautumisesta!

Avoimuus yhteistyölle on elintärkeä toimintaedellytys. Vaikka yhdistyksen nimi on Rinki, se ei tarkoita, että haluaisimme pysyä oman ringin sisällä. Yhteistyösuhteet ovat saattaneet syntyä puutteesta: tarpeesta löytää tapahtumia varten tila tai sellaista osaamista, jota Ringissä ei ole. Yhteistoiminta lähtee usein liikkeelle myös kulttuurinystävien luontaisesta monitaiteellisuudesta ja aktiivisuudesta. Kirjoittamisen ohella yksi harrastaa kuvataiteita, toinen musiikkia, kolmas teatteria tai elokuvia ja neljäs lausuntaa. Kirjoittajille vähintään yhtä tärkeää kuin taiteiden tuntemus, on kosketus erilaisiin elämänpiireihin. On hienoa, että omassa porukassa on erilaisia ihmisiä. Aina joku tietää asioita, joita en itse tiedä ja on kokenut sellaista, mikä on itselle vierasta.

Henkilökohtaisten mielenkiintojen ja kontaktien kautta on syntynyt yhdistystason yhteistyötäkin. Viime aikoina kirjaston ja Kivalo-opiston lisäksi yhteistä toimintaa on ollut ainakin Kemin sarjakuvakeskuksen, Kemin Taideyhdistyksen, Kemin Aikamme Naisten, Tornion kuvataideseuran, Tervolan lausujaryhmän ja Lapin Kirjallisuusseuran kanssa. Maalatut runot -näyttely Kemin kirjaston lainaussalissa kertoo tälläkin hetkellä monitaiteellisesta yhteistyöstä.

Ei sovi tietenkään unohtaa yhteistyötä paikkakunnallamme toimivan kustantajan kanssa. Tässä yhteydessä voin välittää muiden tehtäviensä vuoksi osallistumisesta estyneen Atrain&Nordin Matti Ylipiessan onnittelut yhdistyksellemme. Matti on monessa eri roolissa jakanut Ringille asiantuntemustaan kirjoittamisen ja julkaisemisen eri vaiheista.

Toimintaedellytyksistä tärkein on kuitenkin jäsenistö. Ilman ihmisiä ei ole ihmisten rinkiä. Olen vakuuttunut, että Ringin kestävyyden salaisuus on siinä, että olemme nimenomaan jäsenten yhdistys. On tärkeää kuunnella jäsenten toiveita, mitoittaa toiminta voimavarojemme mukaiseksi ja vaalia sitä yhteenkuuluvuutta, jota Ringin piiristä löytyy. On hyvä pinnistellä löytääkseen itsestään uusia taitoja, voimia ja luovuudenlähteitä, mutta näitä taiteen tekemiselle välttämättömiä ominaisuuksia ei myöskään kannata tukahduttaa liian suuriin vaatimuksiin. Luovuus on arka eläin. Joskus se lähtee karkuun juuri siksi, että sitä pyydystetään väkisin. Taitojen harjoittelu, "istumalihasten vahvistaminen" ja kirjallinen etäännyttäminen ovat yksi puoli kirjoittamista. Toinen puoli on uskollisuus omalle sisimmälle. Jos se näivettyy, näivettyy vähitellen luovuus ja sitä myötä kirjoittaminen. Tulevaisuudessakaan ei Ringin eikä rinkiläisten ole tarpeen ruveta mittelemään suuruudessa, vaan kehittyä omista lähtökohdista. Niin syntyvät aidoimmat ja kestävimmät tulokset.

Tänä vuonna olemme joutuneet jättämään hyvästit kahdelle Ringin elämään paljon vaikuttaneelle jäsenellemme. Kesällä, kun antologian valmistelu oli vielä kesken, meidät tavoitti suruviesti Saara Heikkisen kuolemasta. Saara teki itseään esille nostamatta paljon työtä Ringin hyväksi. Saara loi Ringin kotisivut ja siirsi meidät silloin "uuteen aikaan". Saara ajatusten ja käden jälki näkyy kirjaimellisesti myös uudessa antologiassamme.

Vain vajaat kaksi viikkoa sitten saatoimme Ringin pitkäaikaisen vetäjän, puheenjohtajan ja kunniajäsenen Ossi Liitenin hänen viimeiselle matkalleen. Ei ole liioiteltua sanoa, että Ossin aikana Ringistä tuli se yhdistys, jonka tunnemme Rinkinä.

Rinki on elänyt tähän mennessä 45 värikästä vuotta. Joukossamme on yksi henkilö, joka on kulkenut Ringin kanssa kaikki nämä vuodet, perustaja- ja kunniajäsenemme Kaija Koivisto. Ringin yhteinen syntymäpäiväruusu kuuluu kiitollisuuden osoituksena yhdistyksemme jatkuvuutta edustavalle Kaijalle. "Niin vinhaan pyörii / päivienkampi", kirjoittaa Kaija. Niin pyörii ja pyörii vieläkin.


Anna Kyrö

Kirjoittajaryhmä Ringin puheenjohtaja