Tapahtui vuonna 2013

Tekijöiden päivä Posiolla

Tunnelmapaloja Taija Tuomisen novellikurssilta

Tuli Sade Rankka kertoo narsismista

Marjatan valssi on Elsan uusi näytelmä

Eränovellit Kalevin uusi genre

Kuvitettu satukirja ihastutti

Vähän savua ja paljon juteltavaa Ringin syysmukkulassa

Rinki toiseksi Möllärimestari-kilpailussa

Marja-Leena palkittiin

Aforismit toivat kunniaa Saaralle

Ringin nelikymppiset kokosi suuren joukon uusia ja vanhoja jäseniä, ystäviä ja tukijoita

Kirjoittajaryhmä Rinki 40 vuotta – merkintöjä vuosilta 1973 – 2013

Tarinaniskennän pronssi Sinikalle

Maaritille runokilvasta kunniaa

Rinki jalat maassa juhlavuonnakin

Suunta-palkinto Hilja Mörsärille, kunniamaininta Ringille

Tekijöiden päivä Posiolla

Posio näyttäytyi talvisena, kun suunnistimme sinne kirjailijatapaamiseen Meri-Lapinkin alueelta lauantaina 23.11.2013. Vuosittaisen Tekijöiden päivän järjesti Lapin Kirjallisuusseura yhdessä Posion kirjaston kanssa.

Lappilaisilla ja lappilaislähtöisillä kirjailijoilla oli mahdollisuus esitellä vuoden aikana julkaistuja teoksiaan. Paikalle oli saapunut 11 kirjailijaa, niin lyriikan ja proosan kuin sukututkimuksen taitajia: Sauli Jumisko, Katja Kettu, Ritva ja Markku Kokkola, Sulo Kreivi, Jorma Laitinen, Erkki Marin, Marjatta Pulska, Kalevi Sipola, Virpi Summa ja Kalle Tenhunen. Kustantajista läsnä oli Matti Ylipiessa, Atrain Kustannus ja Nordbooks. Tilaisuuden juonsi Sinikka Lappeteläinen.

Kirjailijat kertoivat tiivistetysti kirjojensa syntyvaiheista ja ajatuksiaan kirjoittamisesta. Samalla saimme hieman tietoa lyriikan ja novellin ominaispiirteistä. Usean kuulijan kassiin pujahti tilaisuuden jälkeen kirjailijan nimikirjoituksella varustettu teos. Aikaa olisi voinut olla kirjailijoiden kohtaamiseen enemmänkin, mutta Kirjallisuusseuran vuosikokous ja pitkä kotimatka asettivat rajoituksensa.

Posio antoi parastaan. Miekka-Jussin jäläkeläisten musiikkiesitys aloitti tilaisuuden vauhdikkaasti. Kuvasatoa 2013 kuva 9

Tunnelmapaloja Taija Tuomisen novellikurssilta

On perjantai-ilta, marraskuun 15. päivä. Sataa vesiräntää. Eikö Kemillä ole tämän parempaa tarjottavaa Taija Tuomiselle? Tuulee, pilvet kulkevat matalalla yli kaupungin. Eino-myrsky siellä kerää voimia, valmistautuu katkaisemaan sähköt sadalta tuhannelta suomalaiselta.

Lauantai-aamuna ilma on yllättäen kirkas. Tuulee kovaa, mutta taivas on sininen. Kotoani on Taija Tuomisen kirjoittajakurssille matkaa alle kilometri, mutta silti melkein kaadun pyörällä. Koripallokenttä on kiiltävässä jäässä.

Saavun kirjoittajakurssille kymmentä vaille yhdeksän. Pursiseuralla on täysi hyörinä päällä. Olen nukkunut huonosti, muutaman tunnin. Miten ihmeessä saan kynään vauhtia näin väsyneenä? Tästä tulee vaikeaa.

Rinkiystävät ja Taija Tuomisen hymy ottavat minut vastaan. Ehkä tästä sittenkin tulee jotain! Pian teemme ensimmäistä harjoitusta. Kynä ei ole erityisen terävä tai liukas, mutta se ei haittaa. Kumarrun ruutulehtiön ääreen ja annan ajatusten kulkea vapaasti. Maailma sulkeutuu ympärillä. Kaksikymmentä minuuttia menee nopeasti ja ensimmäinen harjoitus on valmis.

Gens una sumus. Olemme yhtä kansaa. Meitä, kirjoittavaa kansaa, on viikonloppukurssilla 18 henkilöä. Yksitoista heistä kuuluu Rinkiin. Ilahduttavasti seitsemän on siis tullut Ringin ulkopuolelta! Se on hyvä määrä, mistä olen rinkiläisenä ylpeä. Olemme tulleet Kemistä, Keminmaasta, Kuivaniemeltä, Torniosta, Tervolasta, Posiolta ja Rovaniemeltä. On vanhoja ja nuoria, mummoja ja vaareja, perheenäitejä, ajatuksia täynnä meistä jokainen. Millaisten välineiden avulla niistä syntyy kirjoitettua kieltä?

Hyperbola tarkoittaa huikeaa liioittelua, neuvoo Taija. Hän antaa tehtäväksi kirjoittaa lyhyen tekstin, missä käytämme liioittelua kirjallisena tyylikeinona. Kirjoitan jutun miehestä, joka on pitää kerrostaloasunnossaan karhua. Höyryä puskee pienen asunnon tuuletusikkunasta ja mies kantaa kotiinsa kymmenen jauhelihapakettia päivässä. Lopulta naapuri huomaa sen. Teksti on minusta enemmän pienen novellin kaltainen, vaikka tarkoitus oli kirjoittaa lyhytproosaa. Mainitsen siitä Taijalle. Hän hymyilee. Tärkeintä on tuottaa tekstiä, vapauttaa ajatuksia.

Taija esittelee meille kirjoitusoppaita. Kirjat kiertävät pöydässä. Syvennymme tutkimaan novellin ja lyhytproosan rakennetta. Taija avaa aihetta fläppitaululla. Lyhytproosa on suora viiva, siinä ei ole huippukohtaa. Novelli on vuoren muotoinen: se kasvaa kohti huippukohtaa, sitten laskeutuu nopeasti.

Kaksi päivää menee todella nopeasti. Teemme paljon harjoituksia, eikä niistä tule ähky. Marraskuun Kemi on kaunis: tuuli murskaa Selkäsaaren ja sataman välistä ohuet jäät kristalleiksi, jotka loistavat auringossa kullan värisenä. Ihailemme näkymää Pursiseuran ikkunoista.

Kiitän Rinkiä järjestelyistä, Matti Ylipiessaa sopivan opiskelutilan puolesta ja kaikkia kurssille osallistuneita kirjoittamisen ystäviä hyvästä seurasta ja antoisista keskusteluista. Oli mukavaa kohdata ajatuksianne. Erityisesti kiitän hymyilevää opettajaamme Taija Tuomista. Kurssini oli raikas! Kuvasatoa 2013 kuva 8

Mikko Heikkinen

Tuli Sade Rankka kertoo narsismista

Rinkiläisistä ahkerimman kirjailijan viittaa pitää yllään Kari Hanhisuanto, jonka seitsemäs romaani Tuli Sade Rankka julkistettiin 10.10.2013 Kemin kaupunginkirjastossa. Kirjan on kustantanut Norsbooks. Taas kerran Kari on tarttunut rankkaan aiheeseen, tällä kertaa narsismiin:

Ullan rakastuessa Timoon kaikki näyttää hyvältä. Timo on parasta, mitä Ullalle on koskaan tapahtunut ja tuntuu käsittämättömältä, että hän sai itselleen täydellisen aviomiehen. Hyvin nopeasti häiden jälkeen alkaa tapahtua. Mies ei olekaan sitä, mitä on Ullalle näytellyt vaan haluaa alistaa Ullan omaksi tavarakseen, jolle voi tehdä mitä haluaa. Ystävät ja työkaverit kaikkoavat ja Ulla huomaa pian olevansa elämänsä pahimmassa ansassa. Painajainen muuttuu koko ajan pelottavammaksi. Tilannetta pahentaa sekin, että rakkauden täyttymykseksi toivottu lapsi on vain väline, jolla Timo nöyryyttää ja alistaa Ullaa. Ulla ei halua antaa periksi, mutta ylivoimaiset vastustajat – Timo ja narsismi, tuntuvat toivottomilta voittaa.

– Minä pyysin monta kertaa sinua lopettamaan. Se, että me olemme aviopari, ei anna sinulle oikeutta raiskata vaimoasi.

– Tehdäänkö kulta niin, että minä annan sinulle satasen tästä.

Hiljentääkö se sinun omatuntosi? Minun se ainakin hiljentää. Sovitaan, että minä rikoin sääntöä ja maksan siitä. Eiköhän se ole tasapeli.

– Oletko sinä tosissasi?

– Totta kai olen. Ei näillä asioilla saa leikkiä.

Ullaa oksetti.

Marjatan valssi on Elsan uusi näytelmä

Elsa Partala jatkaa menestystarinaa näytelmäkäsikirjoittajana ja -ohjaajana. Elsa Partalan toisen näytelmän Marjatan valssi ensi-ilta oli Levin teatterifestareilla lauantaina 28.9. Sokos hotellin Kiisa ravintolassa. Vaikka näyttämö ei ollut paras mahdollinen, korvasivat näyttelijöiden erinomaiset roolisuoritukset kaikki puutteet. Katsojilta saadun palautteen mukaan näytelmän käsikirjoitus oli tiukkaa ja osuvaa ja näytelmän roolitus onnistunutta.

Kutsu syksyn 2013 Levin Staalon teatterifestareille kuului harrastajateatterikilpailun 1. palkintoon, jonka Kemiset-ryhmä voitti viime vuonna Levillä. Uusi, esitettävä draamanäytelmä Marjatan valssi on kirjoitettu kymmenelle näyttelijälle. Koska näytelmässä on paljon henkilöitä, tarvittiin lisävoimia, ja niitä saatiin toiselta paikalliselta harrastajateatterilta Meri-Lapin Estradilta.

Näytelmä kertoo naisesta, jota lapsesta asti on kasvatettu tarkassa uskonnollisessa valvonnassa. Päähenkilö Marjatta kohtaa keski-ikäisenä miehen, johon rakastuu ja menee tämän kanssa naimisiin. Elämä ei kuitenkaan suju vaikeuksitta. Matti, Marjatan aviomies, alkaa tyrannisoida vaimoaan. Pariskunnan yhteisellä matkalla sattuu jotakin odottamatonta, ja Marjatta joutuu huomaamaan, kuinka yksin hän lopulta on. Näytelmän teemana on ahneus, ja toisena aiheena sivutaan myös nykypäivän moraalikäsityksiä.

Näytelmän päähenkilöä Marjattaa näyttelee Riitta Mällinen ja hänen aviomiestään Janne Vilmi. Muissa rooleissa ovat Airi Niiranen, Kim Bergvall, Tero Siivikko, Kirsti Jaakkola, Riitta Saarivuori, Riitta Sainio, Annuka Ovaska ja Toni Sainio. Puvustuksesta on huolehtinut Tuulan pukuvuokraamo. Lavastus, äänet ja valot ovat työryhmän yhteisesti suunnittelemia.

Marjatan valssin esitykset Kemissä ovat seuraavasti: Leipätehtaan juhlasalissa 6.10, 20.10 ja 30.10 sekä Rytikarin työväentalolla 22.10. Kaikki esitykset alkavat kello 19.00. Kuvasatoa 2013 kuva 7

Eränovellit Kalevin uusi genrei

Ringin jäseneltä KaleviSipolalta ilmestyi novellikokoelma Jänissuon valtias, joka julkistettiin 21.9.2013 Kemin Suomalaisessa Kirjakaupassa. Kirjan on kustantanut Atrain Kustannus. Kustantajan edustaja Matti Ylipiessa luonnehti kirjaa mm. näin:

Sipolan taidokkaat novellit eivät ole erätarinoiden genrelle tavanomaisia pidä/päästä- tai onnistu/epäonnistu-kertomuksia. Novellien ydin on luontosuhteen erittelyssä. Miehen – tässä siis kuljetaan perinteen mukaan – luontokokemus kasvaa elämänmittaiseksi ja -kokoiseksi; olennaista on sen ymmärtäminen, että luonnossa mitään ei tapahdu sattumalta. Epäonnistuminen tai onnistuminen juontuvat lopulta samasta lähteestä, ja vasta luonnon ehdottomuuden tajuaminen avaa tien sen syvempään ymmärtämiseen. Ymmärtäminen ei kuitenkaan ole täydellistä, sillä luonto ei lopulta ole ihmisen hallittavissa.

Kalevi on julkaissut aikaisemmin novellikokoelman Ristiinnaulitut (Atrain Kustannus 2012). Kuvasatoa 2013 kuva 6

Kuvitettu satukirja ihastutti

”Hiirivanhemmilla riittää huolta, kun poika rakastuu peippoon ja haluaa vieläpä oppia lentämään. Kaiken lisäksi Valkea Pimeä on tulossa.”

Virpi Summan neljäs teos, satukirja Hiiri joka halusi lentää (Atrain Kustannus 2013) julkistettiin Kemin kirjastossa torstaina 5.9.2013. Kirjan on hienosti kuvittanut kirjastovirkailijana toiminut Riitta Virtanen. Runsas yleisö sai kuulla kirjan valmistumisesta niin molempien tekijöiden kuin kustantajan Matti Ylipiessan sanoin. Kirja on tulos onnistuneesta yhteistyöstä. Heikki Leppäjärvi soitti haitarilla tunnelmaan sopivasti kappaleet Satumaa sekä Päivänsäde ja Menninkäinen.

”Eikä rakkaus voi koskaan olla väärin. Mutta surullista se saattaa olla.”

Lainaukset kirjan takakannesta. Kuvasatoa 2013 kuva 5

Vähän savua ja paljon juteltavaa

Ringin syysmukkulassa

Syksystä ei ollut tietoakaan, kun rinkiläiset kokoontuivat lauantaina 24.8.2013 viettämään perinteistä syysmukkulaa. Pari hurjinta todisti kesän jatkumisen pulahtamalla ei-niin-lämpimään Kemijokeen.

Leppoisaa yhdessä olemisen tunnelmaa ei haitannut edes savuttava takka, joka sai aikaan ylimääräisen tuuletusoperaation. Lopulta sekin talttui, ja makkaranpaisto pääsi käyntiin. Pöytä notkui nyyttikestieväistä, ja kahvia meni monta pannullista.

Siinä eväitä mutustellessa kuunneltiin muutaman rinkiläisen tekstejä ja käytiin tietovisaa. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja syksyn toiminta voi taas alkaa.

Paikan päälle Karihaaran puutyöväen ammattiosaston majalle oli päässyt 14 rinkiläistä, joista kuvassa melkein kaikki. Kuvasatoa 2013 kuva 4

Rinki toiseksi Möllärimestari-kilpailussa

Ringin tuorein antologia Olen enemmän on voittanut toisen palkinnon antologiasarjassa Päätalo-instituutin Möllärimestari 2013 -kilpailussa. Sarjaan osallistui 9 antologiaa eri puolilta maata. Raadin mielestä antologioiden tämänvuotinen taso oli korkea.

Möllärimestari-kilpailu järjestetään vuosittain omakustanteille. Aikaisemminkin Ringin antologia on pärjännyt kilvassa. Näen mitä haluan palkittiin vuoden 2006 omakustannekilpailun antologiasarjan parhaana.

Ringin puheenjohtaja Annukka Immonen ja sihteeri Elsa Partala kävivät 5.7.2013 Taivalkoskella pokkaamassa palkinnon.

Raadin arviointi:

Kirjoittajaryhmä Rinki, Kemi

OLEN ENEMMÄN

Tasokas antologia, joka kuitenkin olisi hyötynyt tiivistämisestä. Monipuolisuuden ja hajanaisuuden välinen raja on häilyvä. Tekstit on jaoteltu teemoittain. Annukka Immosen tekstit pienestä merenrantakaupungista ovat teoksen parhaimmistoa. Kari Hanhisuannon eutanasiaa käsittelevä Sairaala on vaikuttava teksti, joka ei osoittele. Omaperäinen kerrontaratkaisu on vaikuttava ja jää mieleen. Martti Takalon kansansadunomainen teksti on myös kokoelman helmiä. Kuvasatoa 2013 kuva 3

Marja-Leena palkittiin

Tervolalainen Ringin jäsen Marja-Leena Vierelä palkittiin valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa kunniamaininnalla tekstistään Parvessa. Kilpailun järjesti Kaakkois-Suomessa toimiva Kirjoittajayhdistys Paltta, joka tänä vuonna 2013 viettää 50-vuotisen taipaleensa juhlavuotta.

Kilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä yhteensä 388 tekstiä. Kolmen rahapalkinnon lisäksi kilpailussa jaettiin kymmenen kunniamainintaa, joista pohjoisin tuli Marja-Leenalle.

Aforismit toivat kunniaa Saaralle

Tampereen aforismiyhdistys järjesti alkuvuodesta valtakunnallisen aforismisikermiä koskevan kilpailun, jonka tulokset julkistettiin aforismipäivänä 18.4.2013. Voittajan lisäksi raati antoi neljä kunniamainintaa, joista yksi tuli Kemiin Ringin jäsenelle Saara Heikkiselle. Kilpailuun osallistui noin 100 aforistikkoa.

Ringin nelikymppiset kokosi suuren joukon

uusia ja vanhoja jäseniä, ystäviä ja tukijoita

Kirjoittajaryhmä Rinki juhli 40-vuotista taivaltaan lauantaina 13.4.2013 Teatteriravintolassa Kemin kulttuurikeskuksessa. Juhla sai liikkeelle nykyisten jäsenten lisäksi melkoisen joukon niitä, jotka olivat osallistuneet Ringin toimintaan varhaisempina vuosina. Moni tunnustautui muuten vain kirjoittajaryhmän ystäväksi eli oli osallistunut Ringin yleisötilaisuuksiin ja lukenut/ostanut Ringin lukuisia antologioita.

Onnentoivotukset juhlivalle yhdistykselle esittivät Lapin taidetoimikunta, Kemin kaupunki, Kemin kaupunginkirjasto, Kemin työväenopisto, Lapin kirjallisuusseura, Kemin taideyhdistys, Kemin Pohjola-Norden, Tornion kansalaisopiston Sanataideryhmä ja kirjailija Mirjam Kälkäjä.

Juhlaväen toivotti tervetulleeksi Ringin puheenjohtaja Annukka Immonen. Rinkiläisen puheenvuoron käytti Mikko Heikkinen. Mikko lähti liikkeelle asetelmasta oma ikä, 30 vuotta, kontra Ringin ikä, 40 vuotta, ja kertoi omasta oppimisestaan näin: ”Kritiikki synnyttää joskus vastareaktion: Te ette ymmärtäneet minua kunnolla! Nämä tilanteet ovat opettaneet minulle ehkä eniten. Olen oppinut viemään vastareaktiot ja tuntemukset kotiini, pohtimaan niitä rauhassa ja vertaamaan palautetta tekstiini. Niin kirjoittamiseni menee eteenpäin.”

Lähes alusta asti toiminnassa mukana ollut Toini Marjamaa oli koonnut merkintöjä Ringin 40-vuotistaipaleelta. Tiivistetty vuosien 1973-2013 historiikki lähti liikkeelle Ringin synnystä ja kahlasi läpi toiminnan tärkeimmät merkkipaalut.

Sinikka Lappeteläinen oli tehnyt Ringin 18. antologian Olen enemmän teksteistä hauskan koosteen, jonka hän esitti lausuen ja välillä laulaenkin. Musiikillista antia juhlaan toi viuluduo Emilia Simonen ja Markus Tauriainen sekä Musiikkiteatteri Metakka ohjaajanaan Hannele Kauppinen ja säestäjänä Sari Välitalo.

Henkisen ravinnon jälkeen juhlaväki siirtyi fyysiseen ravintoon eli täyttämään vatsojaan seisovan pöydän antimilla ja kakkukahveilla. Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa… Kuvasatoa 2013 kuva 2

Kirjoittajaryhmä Rinki 40 vuotta –

merkintöjä vuosilta 1973 – 2013

Syksyllä 1972 runoseminaarissa Rovaniemellä Koiviston Kaija sai idean.

– Emmekö mekin voisi perustaa Kemiin kirjoittajaryhmän? hän esitti mukana olleille kemiläisille Irja Qvistille, Aino Kirkiselle ja Heta Paavolalle.

Ajatus jäi itämään. Kevättalvella 1973 Irja Qvist kutsui tuntemiaan kirjoittamisesta kiinnostuneita kemiläisiä keskustelemaan asiasta. Paikalla olleet allekirjoittivat päätöksen ryhmän perustamisesta.

– Meitä oli aluksi pieni porukka ja istuimme ringissä pöydän ympärillä. Irja piirsi sormellaan ympyrän ja esitti, että ryhmä ottaisi nimekseen Rinki, kertoo ainoana perustajaporukasta vielä mukana oleva Kaija Koivisto nimen syntyhistoriasta.

Pikkuhiljaa ryhmä alkoi toimia, alkuvuosina kokoonnuttiin eri paikoissa, kodeissa ja yritysten – mm. pankkien – kerhohuoneissa . Vuonna 1984 Rinki sai mahdollisuuden kokoontua itsenäisenä ryhmänä Kemin työväenopiston luovan kirjoittamisen piirissä. Kaksitoista vuotta kokoontumispaikkoina olivat Syväkankaan ja Karihaaran Toivolan tilat, kunnes v.1996 ryhmä löysi kodin Kemin kulttuurikeskuksesta työväenopiston tiloista. Vapaana kirjoittajaryhmänä toiminut Rinki päätti käytännön syistä hakeutua yhdistysrekisteriin, johon se hyväksyttiin 14.1.1994. Silloin syntyi Kirjoittajaryhmä Rinki ry.

Niin vapaa ryhmä ei sentään ollut, ettei puheenvuorojen jakajaa ja kirjoittamisen ohjaajaa olisi tarvittu. Ryhmän koollekutsuja Irja Qvist toimi ensin Ringin vetäjänä ja puheenjohtajana, sitten vuorollaan Elsi Liiten, Helena Sarta, Taito Riihimäki, Ossi Liiten, Anna Kyrö, Kaarina Yrjönheikki ja Matti Ylipiessa. Nykyisin puheenjohtajan nuijaa käyttelee Annukka Immonen.

Ringissä on tällä hetkellä 37eri ikäistä jäsentä, melko tasaväkisesti sekä miehiä että naisia Kemistä, Keminmaalta, Torniosta, Tervolasta ja Kuivaniemeltä. Ryhmä on kutsunut keskuudestaan neljä kunniajäsentä.

Julkaisutoiminnan Kirjoittajaryhmä Rinki aloitti vuonna1978 syksyllä, jolloin ryhmältä ilmestyi Ossi Liitenin ohjauksen tuloksena kymmenen kirjoittajan runoja sisältävä, 105-sivuinen antologia Veräjällä. Julkaisutoiminta on jatkunut siitä alkaen. Viime marraskuussa Rinki julkaisi 18. antologian Olen enemmän, jossa kirjoittajia on 24 ja sivuja 200. Ringin perustajajäsen Kaija Koivisto on ainoana osallistunut kaikkiin julkaisuihin. Antologioitten lisäksi vuonna.2009 ilmestyi Ringin aikaisemmista julkaisuista koostettu kirjallinen äänilevy Seitsemänä aamuna, Vuonna 2010 ilmestyi Ringin järjestämän valtakunnallisen lorujen kirjoituskilpailun sadosta koostettu lorukirja Kakaroille karpaloita.

Julkaisutoiminta vaatii rahaa. Veräjällä- runokirjan painatuskustannuksiin varoja kerättiin mm. arpajaisilla, joissa yhtenä pääpalkintona oli Olavi Kiviharjun lahjoittama perunasäkki. Kirjan myynnistä saatiin hieman alkupääomaa, myös Kemin kaupunki, Keminmaan ja Kuivaniemen kunnat, Lapin taidetoimikunta ja Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 ovat myöntäneet avustuksia ryhmän toiminnan tukemiseen. Vuoden 1994 antologiaan Veitsiluoto Oy lahjoitti painopaperin. Kemin kaupungin kulttuuripalkinnon Rinki sai vuonna1992. Päätalo-instituutin omakustanteiden Parhaat esiin -sarjassa antologia Näen mitä haluan, sai ensimmäisen palkinnon.

Ringin toiminta perustuu itsenäisen kirjoittamisen ohella omien ja tunnettujen kirjailijoiden tekstien yhdessä tutkimiseen sekä jatkuvaan opiskeluun erilaisilla kursseilla kuten Kemin Työväenopiston luovan kirjoittamisen ryhmässä.

Yksin kirjoittava tarvitsee yhteisön, jonka piirissä hän saa tukea, ideoita ja kannustavaa kritiikkiä. Vuosikymmenien aikana Rinki on järjestänyt lähes joka vuosi eri kirjallisuuslajeihin liittyviä seminaareja, joissa ohjaajina on ollut lukuisa määrä tunnettuja suomalaisia kirjailijoita ja kouluttajia. Syksyn 1995 seminaarissa syntyi ajatus Lapin Kirjallisuusseurasta, joka perustettiin 20.4.1996. Alkuvuosina Rinki järjesti seminaarit omin voimin, välillä yhteistyössä Pohjola Nordenin, Kemin taideyhdistyksen ja Äidinkielen opettajien kanssa. Nykyisin yhteistyökumppanina on Kemin työväenopisto.

Vuosikymmenten aikana Rinki on järjestänyt ja ollut mukana erilaisissa runo- ja kirjallisuustapahtumissa, ryhmän jäsenet ovat myös tehneet pyydettäessä kouluvierailuja.

Useat rinkiläiset ovat julkaisseet eri kanavien kautta omia runo-, näytelmä- tai proosateoksiaan ja menestyneet sekä paikallisissa että valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa. Heidän tekstejään on julkaistu monissa kokoomateoksissa ja antologioissa sekä esitetty näyttämöllä.

Lahden Mukkulan kirjailijatapahtuman innoittamana rinkiläiset päättivät keväällä 1989 järjestää kesätapahtuman, oman kesämukkulan. Tämä kirjallinen, vapaamuotoinen tapahtuma on järjestetty siitä alkaen joka kesä – toisinaan jonkun rinkiläisen pihapiirissä, toisinaan eri järjestöjen majoilla. Esikuvansa tavoin tapahtumissa on käyty kirjallisia keskusteluja ja suunniteltu tulevaa toimintaa, mukavaa yhdessäoloa ja kesähattua unohtamatta.

Kirjoittajaryhmä Rinki ry sai 16.3.2013 Talvipäivillä Hämeenlinnassa vastaanottaa Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan myöntämän kunniamaininnan ansiokkaasta työstä pohjoisen kirjallisuuden hyväksi.

Anita Myllykoski kirjoittaa uusimman antologiamme esipuheessa: ”Sanoilla luodaan maailmoja, jotka ovat kirjoittajalle tärkeitä ja tosia. Lukija kohtaa maailmat omista lähtökohdistaan. Vuosien mukana tallentuu kuvia ja kohtaloita. Menneisyys on myös tarinoiden aarrearkku. Tästä hetkestä nousee uusia tarinoita ja kertomuksia asioista ja ihmisistä, jotka kirjoittaja haluaa näkyviksi. Tyyli antaa oman mausteensa, ja esitystapa voi olla realistinen tai absurdi.

Olkoon asuinpaikka kaupungissa tai maaseudulla, luonto on sydämessä. Onneksi osataan katsoa sen kauneutta, mutta silmiä ei suljeta myöskään luontoon liittyviltä epäkohdilta ja uhkakuvilta. Kirjoittaja ei voi sivuuttaa elämän peruskysymyksiä ihmisenä olemisesta. Pohdinta laajenee tutusta tuntemattomimpaan. Sanoilla ja rajattomalla mielikuvituksella haetaan maailmojen rajoja.”

Näihin Anitan sanoihin kiteytyy kirjoittamisen tarve ja tarkoitus.

Toini Marjamaa

Esitetty 13.4.2013 Ringin 40-vuotisjuhlassa

Tarinaniskennän pronssi Sinikalle

Torniossa ratkottiin tarinaniskennän aluemestaruus lauantaina 23.3.2013 Kaupunginkirjaston taidesali oli tupaten täynnä yleisöä, joka sai seurata peräti kymmenen osallistujan värikästä kerrontaa. Rinkiläinen Sinikka Lappeteläinen Torniosta sijoittui kolmanneksi kertomuksella erilaisesta lahjasta. Tasokkaan kisan voitti torniolainen Aulis Mulari tarinallaan Mortensson, toiseksi tuli Anni Korpi Ylitorniolta kertomalla savottakokin kokemuksistaan.

Kilpailun järjestivät tänäkin vuonna yhteistyössä Suomen Elämäntarinayhdistys, Lapin Kirjallisuusseura, Tornion kirjasto ja kulttuuritoimi.

Voittaja jatkaa kertomuksellaan tarinaniskennän SM-finaaliin, joka pidetään heinäkuussa Kärsämäellä.

Maaritille runokilvasta kunniaa

Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetystä runokilpailusta Maarit Alatossava on saanut kunniamaininnan. Kilpailuun osallistui 286 runoa 103 eri kirjoittajalta. Teemana oli "Näe hyvä lähellä". Aihetta oli mahdollisuus käsitellä melko vapaasti.

Kilpailun yhteenvedossa todetaan, että runoissa hyvä nähdään paitsi arjen hetkissä, lapsissa ja läheisissä myös mm. ruuassa ja luonnossa. Runoista kootaan runokirja.

Rinki jalat maassa juhlavuonnakin

Tänä vuonna 2013 tulee kuluneeksi 40 vuotta Kirjoittajaryhmä Ringin perustamisesta. Virallisesti yhdistys juhlii merkkipäiväänsä huhtikuun 13. päivänä. Juhlintaan liittyy myös poikkitaiteellinen tapahtuma yhteistyössä Keminmaan koulun oppilaitten kanssa. Koulun oppilaat kuvittavat rinkiläisten runoja ja lyhyitä tekstejä.

Muutoin juhlavuonna keskitytään Ringin päätehtävään eli luovaan kirjoittamiseen. Vuosikokouksessaan 26.3.2013 Rinki hyväksyi toimintasuunnitelman, johon kuuluu tärkeimpänä osana luovan kirjoittamisen kurssi yhdessä Kemin työväenopiston kanssa. Myös perinteinen syysmukkula eli jäsenten tapaaminen vapaan seurustelun ja nyyttikestisyömisten merkeissä päätettiin järjestää elo-syyskuussa. Mahdollisesta viikonloppukurssista päätetään myöhemmin.

Vuosikokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi edelleen Annukka Immosen ja varapuheenjohtajaksi Anita Myllykosken. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Toini Marjamaa, Helena Sarta, Anna Kyrö, Kaija Koivisto, Saara Heikkinen ja Martti Takalo, varajäseniksi Mikko Heikkinen, Virpi Summa ja Tuula Sykkö. Ringin sihteerinä toimii Elsa Partala, taloudenhoitajana Toini Marjamaa, mediavastaavana Anita Myllykoski ja nettivastaavana Saara Heikkinen.

Suunta-palkinto Hilja Mörsärille,

kunniamaininta Ringille

Suomen Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan Suunta-palkinto 2013 on myönnetty Hilja Mörsärille, hämeenlinnalaiselle kirjailijalle ja kirjallisuusvaikuttajalle. Palkinto annettiin kirjailijayhdistysten ja Suomen Kirjailijaliiton talvipäivillä Hämeenlinnassa lauantaina 16.3.2013.

Samassa tilaisuudessa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis ojensi kunniamaininnan Kirjoittajaryhmä Ringille, jota edusti Toini Marjamaa.

Suunta-palkintoa on jaettu vuodesta 2004 alkaen, ja se myönnetään henkilölle tai tapahtumalle, joka on edistänyt erityisellä tavalla kirjallisuutta ja kirjallisuuden harrastamista omalla alueellaan.

Mörsärin aforismikokoelma Siitä voi kulkea on valittu vuoden 2012 aforismikirjaksi. Lue Anita Myllykosken tekemä esittely Hilja Mörsäristä ja vuoden aforismikirjasta Lukuringistä. Kuvasatoa 2013 kuva 1

Takaisin sivulle Uutisarkisto