Kirjailijan koti


Anita Myllykoski:

Huviksi ja hyödyksi


Kirjailijan koti
Kirjoittanut Arto Virtanen
Tammi 2006

Arto Virtasen Kirjailijan koti. Esseitä ja puheenvuoroja (2006) tarjoaa näkökulmia niin kirjailijan omaan henkilökuvaan kuin kulttuurin moniin ilmiöihin sananvapaudesta ja kritiikistä Kiasman kautta lännenelokuvaan.

Virtanen sivaltelee Markku Envallia kritiikin tarpeettomuudesta ja kriitikkokaunasta, ks. Envallin Synnyttämässä-kokoelman (1999) essee Kritiikistä. Samalla hän asettaa kritiikille sellaiset raamit, ettei niissä ole tilaa lyhyille kirjaesittelyille saati ”aloittelijoiden, eläkeläismummojen ja patologisten idealistien” kirjoituksille.Apurahakeskustelua Virtanen käy Hannu Raittilan kolumnien kanssa. Hänen mielipiteensä on, että apurahoja eivät tarvitse kirjailijat, joiden toimeentulo on vankalla pohjalla. Kaksoisvalaistuksen tähän keskusteluun antaa Raittilan uusin kirja Kirjailijaelämää (2006), josta käy ilmi, miten ahkerakaan, jopa Finlandia-palkinnon saanut kirjailija ei elä kirjoillaan.

Virtasen kadehdittavan runsaat viittaukset kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, musiikkiin ja elokuvaan saavat epäilemään kirjoittajaa snobiksi, mutta on hauska löytää kosketuspintaa kirjailijan mielipiteisiin; yhteinen kokemus on ainakin viimeisen presidentinvaalin seuraaminen.

Missä on kirjailijan koti? Tietysti kirjallisuudessa osana kulttuuria ja koko yhteiskuntaa.

13.2.2007