Bongaus 30


Jaan Kross, Uppiniskaisuuden kronikka – Balthasar Russowin tarina (Kolme katku vahel I-IV 1970-1980). Suom. Kaisu Lahikainen ja Jouko Vanhanen. WSOY 2003. 

Yli 1200-sivuinen Uppiniskaisuuden kronikka on Liivinmaan kronikan kirjoittajan Balthasar Russowin (n. 1535-1600) elämäkerta. Syntyperältään ei-saksalainen Russow sai hankituksi itselleen yliopistosivistyksen, mikä oli saksalaisten aatelisten hallitsemassa 1500-luvun Vironmaassa poikkeuksellista. Russowin elämäkerran kautta Kross käy läpi Liivinmaan 1500-luvun jälkipuoliskon ruttojen, sotien, talonpoikaiskapinan ja valtataistelujen historiaa ja antaa samalla seikkaperäisen kuvan aikakauden arkielämästä ja aatemaailmasta.

Suurromaanissa on useita viittauksia Suomeen; kuuluihan osa Liivinmaata Suomen tavoin Ruotsin vallan alaisuuteen. Kun nuori Palle saapuu Helsinkiin, kaupunki näyttää tällaiselta: ”Jossain alkoivat koirat haukkua kimakasti, ja tähtien valossa Palle näki kaksi pientä puukirkkoa ja kolme- tai neljäkymmentä matalaa hirsitölliä sekä suunnilleen kymmenen talon vielä katottomat seinät tai kattamattomat seinäriu´ut. - - Tämä keskikokoinen kylä olikin siis se kaupunki, jota kuningas Kustaa rakennutti nyt kahdeksatta vuotta, jotta se näivettäisi Tallinnan kuoliaaksi. Ei kaupunkitaloja, ei kivikirkkoja, linnasta, muureista tai torneista puhumattakaan. Siitä päätellen Ruotsin kuninkaan mahti ei vaikuttanut herra paratkoon kovinkaan väkevältä." (s. 142)

On mielenkiintoista seurata Juhana Herttuan ja Katariina Jagellonican morsiusmatkaa Ursus Finlandicuksella Suomen Turkuun (s. 790-) tai Pontus De la Gardien kohtalokasta rauhanneuvottelumatkaa Moskovaan (s. 1085-). Kross tutustuttaa lukijan myös Suomessa vähemmän tunnettuun Agricolaan, Mikaelin tulisieluiseen poikaan Kristianiin, josta tuli Tallinnan piispa (s. 1070-).