Bongaus 59


Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. Suom. Kristiina Drews 2017. A Manual for Cleaning Women: Selected Stories, 2015.

Yhdysvaltalainen Lucia Berlin (1936–2004) oli monissa erilaisissa työpaikoissa mm. Kaliforniassa, New Mexicossa ja Meksikossa ja kärsi alkoholismista. Yhdysvaltain kaivoskaupungit ja Chilen Santiago tulivat tutuiksi lapsuudessa ja nuoruudessa. Kokemukset myös yksinhuoltajana ovat olleet materiaalina postuumina julkaistulle kokoelmalle Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia.

Kertomuksessa Kadonnutta aikaa miljöönä on Morning Gloryn kaivoskaupunki Mullan Idahossa vuonna 1940. Päähenkilö on viisivuotias.

Useimmat mainarit olivat suomalaisia, ja töistä tultuaan he menivät suihkuun ja saunaan. Saunan edessä oli puinen karsina, ja talvella he juoksivat ulos ja kieriskelivät lumessa. Ensin me tirkistelimme aidanraosta ja hihittelimme miesten sinisiä kaluja ja palleja, mutta sitten me nauroimme ääneen niin kuin hekin, silkasta riemusta, kun oli lunta ja sininen, sininen taivas.” (156)

Kertomuksessa Hyvät ja pahat päähenkilö käy Santiago Collegea vuonna 1952 ja auttaa lukion opettaja Dawsonin kanssa orpokodin lapsia ja tekee köyhiä auttaakseen kaatopaikkakeikkoja.

Sinua ei lika tunnu haittaavan. Hyvä juttu”, neiti Dawson totesi säteilevästi hymyillen.
Minä olen kasvanut kaivoskaupungeissa. Niissä on likaa riittämiin.” Tosin sielläkin suomalaisten ja baskien mökit olivat sieviä, niissä oli kukkia ja kynttilöitä ja kauniskasvoisen Neitsyen kuvia.” (192)