Matti Ylipiessa:

Laulunäytelmän synopsis

Rakkautta Raatteen tiellä

Puna-armeijan torvisoittokunta, laulajia bassosta kontratenoriin.

Soitetaan marssit:

Isänmaan puolesta

Suomessa käki kukkuu talvellakin

Ninelangela Lebeda ja Elektron Medved ovat nuoruudenrakastavaisia Nizni-Novgorodista. Ninelangela (Ninja) on nyt komsomolka ja Elektron politrukki, kummatkin ovat joutuneet toisistaan tietämättä Vinogradovin 44. (ukrainalais)divisioonaan ja marssivat sen mukana kohti Suomussalmea. On joulukuun loppupuoli 1939. ”Valkosuomalaiset, Mannerheimin fasistit, hurtat, rakit ja bandiitit, ne lyödään, ne kuohitaan, pahimmat niistä hirtetään. Uutta vuotta juhlitaan Oulussa. Eläköön Stalin, se on Neuvostoliitto, ja eläköön myös Suomen kansantasavalta. ”'

Elektron opettaa ukrainalaisia käyttämään huopatossuja, joita nämä nahkasaapasmiehet syvästi vierovat. Ninja puolestaan on hiihtotaitoisena halunnut tiedustelujoukkueeseen, mutta onkin määrätty teurastajansälliksi. Työtä riittää, sillä rehu on loppunut ja kuormastohevosia lyödään lihoiksi.

Petka, komppanian starosti (vääpeli), on heikkoluontoinen ihminen, kulakin poika. Hän myy hevosenlihaa joukoille pimeillä kaupoilla.

Ninja paljastaa Petkan Orloville, aatelissukuiselle majurille Vinogradovin esikunnassa. Orlov rakastuu Ninjaan. Orlov: ”Kauneuden aina tunnistaa, vaikka se kulkee sarkatakissa ja kirves kädessään.” Ninja, joka on pettynyt elämäänsä teurastamossa, horjuu vakaumuksen ja mielihalujensa välillä. Ninja: ”Olen komsomolka mutta silti myös nainen. Olenko kunnon neuvostonainen? Enkö silti tarvitse lempeä ja rakkautta?”

Esikuntaan tuodaan tieto: Neuvostojoukkojen hyökkäys pysäytetään Haukilaan. Odotetaan vahvistuksia.

Joukkojen optimismia: ”Ihrapuro puuta puree, paksua pohjolan petäjää. Sitten kuumaan saunaan viedään. Viinipuun oksilla vihdotaan.”

Valkosuomalainen bandiitti saadaan vangiksi. Uhkaavia tietoja. Suomalainen kenraaliSiilasvuo (Ihrapuro) on tuonut ”siperialaisiaan” (so. 6. D) rintamalle, ja 163. divisioona on lyöty Suomussalmella. Epätietoisuutta: ”Isänen, kerro mitä tehdään.”

Elektron ja Orlov. Elektron: on hyökättävä tuimasti eteenpäin. Orlov: parempi odottaa vahvistuksia.

Ninja tulee paikalle. Elektron ja Ninja tunnistavat toisensa, vanha rakkaus syttyy uudestaan. ”Muistatko omenapuut?” Orlovin mustasukkaisuus. Elektron: ”Vain toverien keskellä voit olla tosi neuvostoihminen.”

Petkasta tulee petturi. Hän kavaltaa - Ninjalle katkerana - Haukilan leirin valkosuomalaisille bandiiteille ja karkaa suomalaisvangin mukana, mutta vanki pettää ja tappaa Petkan, jonka ruumis löydetään hankeen jäätyneenä. ”Valkoinen kuolema ei pysty punaiseen vereen.”

Elektron haavoittuu yrittäessään estää vankipakoa. Ninjan ja Elektronin duetto: ”Näin kauas meidän piti tulla onnemme löytämään.”

Orlov määrää haavoittuneen Elektronin vietäväksi takaisin. Viestinviejä: Raatteen tie on katkaistu. Orlov menettää uskonsa voittoon. Elektron lähtee järjestämään leirin puolustusta.

Tilanne Haukilassa muuttuu toivottomaksi. Valkosuomalaiset ovat piirittäneet leirin. Orlov: ”Laula, Ninja enkelini Kuka meidät opettaisi oikein kuolemaan.” Ninja: ”Tärkeää on vain elämä.”

Orlovin rappio: hän on rakastunut sekä Ninjaan että Elektroniin. Orlov tarjoaa nuorille poispääsyä muun esikunnan mukana. Nuoret päättävät uhrata itsensä isänmaalle. ”Meidän tappiomme on isänmaalle voitto. Ei historian kulkua ihminen voi muuttaa.”

Ninja ja Elektron valmistautuvat viimeiseen hyökkäykseen. Loppuaaria: ”Emme koskaan pääse saunaan Suomussalmelle, emme enää näe Nizni-Novgorodin omenapuita. Eläköön Neuvostoisänmaa.”

Takaisin sivulle Proosa