Irma Melin:

Arvoisa Hima-hella

Terveisiä täältä Luppo-kairasta. Mie ootan innolla teiän hyvvää lehteä, tarkotan tätä Hima-hellaa. On siinä meikäläiselle niin paljon tähellistä. Nuista ruokaohjeista oon ollunna tosi kiinnostunut. Nyt pääsiäisen aikaan aattelin, että kerrankin mie rättään jäläkikasvulle tosi herkut.

Mie asun täällä Luppo-kairan reunalla vanahassa rakkaassa mökissä. On, on minulla mukavuuksia lintulauta, siinä riittää sirkuttajia. Mie murennan leipää niille. Oravan ryökäle se käypi silloin tällöin ryöstelemässä kaikan lintuparoilta. Niin, on minulla hyvä kaivo pihassa ja nyt on ollunna monta vuotta kuivia hellapuita, ko pojat laittoi uuen katon liiteriin. Saunaakin lämmitän aina, ku jalakoja kolottaa. On se lysti hieroa liliamenttia niihin, kummasti se vaan niitä jalakoja hellii, se liliamentti. Ei se haju minua haittaa, mutta jäläkikasvu se nyrpistelee nennäänsä. Senki ropleeman oon ratkassu, Mie pistän pullon piiloon, ko pojat tullee.

Niistä ruokaohjeista aattelin räntätä muutaman rivin. Tuo naapurin Matti, Taavetin ja Riikan poika, joka assuu tuossa parin kilometrin päässä, tuo minulle postin, ko minun postiloota on siellä tien päässä. Oli tosi mahtavaa, ku lehtien joukossa oli tämä Hima-hella. No, iltasella, ko nyt on kevätvaloa ja voi lukea iliman kaasuvalkeaa, silmäilin ruokaohjeita. Aattelin, ko tillaan ruokaa, piirtelen kauppalistaan nuo erityiset aineet.

Ensinnä aattelin leipasta tuon pääsiäispiiraan. Siksipä lisäsin maissitärkkelysjauhua ja lemon Curd-tahnaa.Tarkistin nimet monneen kertaan, että kauppias ossaa ettiä oikiat tarvikkeet. Sitten vielä kirijotin Parsarisottoa varten Arborio tai Carnarolia, limettiä, viiriäisen munia, näitä kaiken muun lisäksi. Annoinkin listan Matille mukkaan ja rahhaa tietysti.

Jo etellisenä iltana päätin rustata kehikon, jossa piirakka paistetaan. Oli se soma, ko minulla oli liiterin nurkassa mettästä löytynyt samansuuntanen verkon palanen. No, mie porstasin sen hyvin ja laiton sievästi ympyräksi pellin pohojalle valamiiksi. Sitten pirahti puhelin.

Kauppias soittaa ja sannoo, että Matti anto hälle ostoslistan ja siinä seisoo viiriäisen munia. Kelepaako munakolmion munat, ko sellasta toimittajaa ko viiriäinen ei oo heiän listalla. Lemon Curdista hän ei oo kuulemma koskaan kuullu. Oonko mie tarkottanut limukkaa, ku yhessä pullossa lukkee lemon. Riisiäkin on vain risellaa ja se kelepaa muille. Limettejä ei oo lähikaupungin tukussakaan. Mie ihimettelin ensin mielessäni, sitten tokasin. - Kyllä kelepaa! Kauppias kiitteli. Ennenko se laski puhelimen luurin, kuulin, ko se tuumasi Matille. - Onko se Manta kauanki ollu höyrä....

Mie nauraa hekotin, ko tajusin, että miepä aika tietäjä oon. Laittakaa ens kerran lehelle osotteet, mistä näitä herkkuja voi tilata. Nyt vaan häätyy tehä näitä arkipäivän suuhunpantavia, hirvipaistia, poronkäristystä, mustikkapiirasta ja hillakeittoa .

Kiitos vaan koreasta lehestä. Muuten oon koko päivän hykertäny. Aika tietäjä.

Takaisin sivulle Proosa