Proosa‎ > ‎

Seitsemän kertaa




 Anita Myllykoski:


Seitsemän kertaa



”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” ”Tähtiä kuin otavassa, / Poikia on Jukolassa, / Laiskanpulskeja jallii.” Luvut ovat olleet tärkeitä kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina, erityisesti maaginen numero seitsemän. Tiede havainnoi lukujen ja koodien avulla. Ovatko luvut osa luontoa vai ihmismielen tuotosta? Ovatko ne vain työkaluja, joiden avulla ihminen jäsentää todellisuutta ja pyrkii hallitsemaan elämää?

Jumalan luku

Muinaisessa Egyptissä uskottiin vahvasti numeron seitsemän mahtiin. Yksinkertaisessa lukujärjestelmässä 5500 vuotta sitten luku seitsemän kuvattiin papyrukseen seitsemällä suorakaiteella. Faraoiden hautakammioiden kuvissa tie manalaan kulki seitsemän portin kautta. Seitsemän varjeli vaaroilta tai toi onnea. Miksi? Selitys löytyi tähtitaivaalta. Otava oli tärkeä. Myös Seulasista erottui seitsemän kirkasta tähteä. Planeettoja oli seitsemän, kun Kuu ja Aurinko laskettiin niihin. Kuunkierto jakautui neljään noin seitsemän päivän pituiseen jaksoon. Seitsemän näytti olevan jumalan lempiluku.

Antiikin käsityksen mukaan lukujen ominaisuudet ilmenivät luonnonilmiöissä ja perustuivat lukujen syntytapaan. Seitsemässä yhdistyivät lukujen kolme ja neljä ominaisuudet. Kolmijako häivytti luvun kaksi vastakohdat ja loi uutta. Kolme edusti ylempää tietoisuutta, kolminaista jumaluutta. Antiikin kansat yhdistivät luvun neljä maalliseen: neljä ilmansuuntaa ja neljä elementtiä eli maa, vesi, tuli ja ilma. Egyptin korkeakulttuurissa pyramidin perusta oli neliönmuotoinen ja taivaalle osoittavat kolmiot viitoittivat tien jumalten luo.

Kanaanin maan juutalaiset seurasivat egyptiläisten ja mesopotamialaisten esimerkkiä. Luku seitsemän esiintyy erityisen usein vanhojen kirjoitusten keskeisissä kohdissa, varsinkin käskyissä ja riiteissä. Raamatussa luku seitsemän on mainittu 735 kertaa ja seitsemäs 119 kertaa, 777 on Jumalan luku. Numeromagiaan yhdistyi sekä uskonto että tiede. Kreikkalaiset filosofit etsivät luvuista selitystä maailmankaikkeudelle. Koko maailma perustui samaan merkkijärjestelmään. Pythagoralaiset havaitsivat, että kun ykkönen jaettiin seitsemällä, tuloksena oli päättymätön lukujono. Seitsemällä oli siis yliaistillinen luonne. Vähemmän kuin seitsemän maailman ihmettä olisi alentanut ihmeiden arvon.

Mooseksen kerrotaan valmistaneen Jumalan käskystä pyhän seitsenhaaraisen kynttelikön. Liekit edustavat valaistumista ja täydellisyyttä. Seitsemästä tuli keskeinen ajanmääre, vaikka käytäntö sai alkunsa jo mesopotamialais-babylonialaisessa kulttuurissa. Keskiajalla kristinusko vakiinnutti juutalaisten keksimän seitsenpäiväisen viikon Eurooppaan, ja luvun merkitys vain kasvoi. Neitsyt Marian kerrottiin kokeneen seitsemän iloa ja surua, kirkoissa saarnattiin seitsemää hyvettä, autuaaksijulistuksia oli seitsemän, sielun pelastusta uhkasi seitsemän kuolemansyntiä, sakramentteja oli seitsemän. Isä meidän -rukous sisälsi alun perin viisi pyyntöä, mutta evankelista Matteus lisäsi kaksi lukusymboliikan vuoksi. Pyynnöistä kolme ensimmäistä keskittyvät Jumalaan, loput neljä maalliseen.

Rytmi

Keskiajalla yliopisto-opintojen rungon muodostivat artes liberales eli vapaat taiteet (taidot): kielioppi, retoriikka, dialektiikka (tai logiikka), aritmetiikka, geometria, tähtitiede ja musiikin teoria. Musiikissa seitsemän on merkittävä ja luonteeltaan hankala. Eurooppalaisen sävelasteikon seitsemäs sävel edisti bluesin ja jazzin vallankumousta sekä soulin, rockin ja popin syntyä.

Seitsemän edustaa kehitystä ja muutosta. Se on läsnä saduissa, näytelmissä, elokuvissa, musiikkivideoissa... Arvoituksia ratkaistaan ja seikkailuja koetaan seitsemän. Kääpiöt auttavat Lumikkia, ja 007 pelastaa maailman. Tanka-runon tavu- ja säejaossa 5-7-5-7-7 kahdessa viimeisessä säkeessä on yhteys ihmisen kohtaloon, rakkaussuhteeseen, kaipaukseen, kuolemaan.

Ihmisen biologiassa on seitsenjakoista rytmiä. Seitsemän oikein lotossa (seitsemän on veikatuin numero) tuo onnen, mutta luku tuntuu myös rajoittavan lasku- ja hahmotuskykyä. Seitsemää suuremmat määrät pitää yleensä laskea, eikä niiden hahmottamiseen riitä yksi vilkaisu. Ihmisten välisissä suhteissa lukuun kannattaa kiinnittää huomiota. Jos esimiehellä on suoria alaisia seitsemää enemmän, väliporras on tarpeen. Luku vaikuttaa myös toimivaan työryhmään. Kirjoittamisessakin jäsentämisen salaisuus on enimmäismäärä seitsemän, ei ehdoton mutta hyvä nyrkkisääntö jäsennyksen kaikilla tasoilla luvuista alakohtiin ja kappaleisiin sekä kappaleiden virkkeisiin.

Kaikki luonnon kuviot ja rytmit noudattavat luvuin ilmaistavia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi kukkien terälehtiä on 3, 5, 8, 13, 21, 34 tai 55 kpl. Italialainen Fibonacci (1170–1250) keksi, että tuossa lukujonossa jokainen luku on kahden edellisen summa. Lukujen suhde lähestyy kultaista leikkausta, jota voi havaita luonnossa ja jota esimerkiksi taide hyödyntää sommittelun harmoniassa.

Seitsemän sankaria

Sankareiden määrä on tuskin sattumanvarainen lännenelokuvissa Seitsemän miestä jäljellä (Seven Men from Now 1956) ja 7 rohkeaa miestä (The Magnificent Seven 1960), joka pohjautuu Akira Kurosawan elokuvaan Seitsemän samuraita (1954). Syy siihen, miksi Timo Parvela ja Jukka Parkkinen suosivat kirjojensa nimissäkin lukua seitsemän, on selvä: Aleksis Kivi. Parvelan Ella ja seitsemän törppöä (2007) ja Parkkisen Suvi Kinoksen seitsemän enoa(1995) saavat ehkä nuorissa lukijoissaan aikaan ahaa-elämyksen.

Miksi Jukolan veljeksiä on seitsemän? Kansan keskuudessa tunnettiin Kiven aikana kertomukset, jotka sisältyivät ns. Vanhaan Pipliaan ja siihen kuuluviin apokryfikirjoihin. Oliko Kiven veljesten kosintakohtauksen esikuvana evankeliumeissa kerrottu tapaus, jossa fariseukset yrittivät kampittaa Jeesusta kysymyksellä seitsemästä veljeksestä ja yhdestä naisesta? Toinen mahdollinen esikuva löytyy Toisesta Makkabilaiskirjasta. Se kertoo seitsemästä veljeksestä ja heidän äidistään. Vai onko vastaus sittenkin Otavassa?

Tärkeimmät lähteet

Korpela, Jukka: Jäsentämisen salaisuus: seitsemän. Datatekniikka ja viestintä.http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/4.5.html 

Maaginen numero. Das geheime Leben der 7. Beckhams Zahl. Fascinant Chiffre 7. Ein Film von Udo Vieth. Tv-dokumentti 2005. Esitetty Teemalla 12.6.2008. 

Puottula, Kauko: Miksi Jukolan veljeksiä oli seitsemän? Turun Sanomat 14.10.2009.http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/80932.html