Lyriikka‎ > ‎

Jäähyväiset





Maija-Liisa Huovinen:



Jäähyväiset


Mies seisoo ryhdikkäänä lähtevään päin 

leuka koholla sanojen tulla 

ei kuitenkaan sano 

luovuttaa sanat hiljaisuudelle  

huoneen hämärälle

sielussaan vaeltavat kuvat:    

”muistatko isä 
palailimme hikisinä hillasuolta  
kannoimme pyörät hartioillamme   
sen mehevän kosteikon pitkospuilla
                           olin poikanen vielä
Sitä tyytyväisyyttä! 
Repussa kotiin viemisinä 
ämpärintäysi
suon kultaista satoa”