Lyriikka‎ > ‎

Hän




Marja-Leena Vierelä:



Hän panee päähänsä mustan lierihatun. 
Peilin edessä hän tarkkailee vuosia, 
vaihtaa asentoa – kallistaa hattua. 
Kaikella on hintansa.

Kevein askelin hän nousee junaan, 
silmää lipusta paikkansa, 
istuu ja pitää hattunsa. 
Ainakin toistaiseksi.

Astuu laiturille, nainen ja hattu. 
Se kääntää katseet, on tarkoituskin. 
Kylänraitilla nainen mustissa, 
pitää päänsä ja hattunsa.